Osa 12: Yöllinen hyökkäys alkuvuonna 1973

Esipuhe

Kerroin viimeksi Raamatun ääneen lukemisesta Hesan Vapaakirkon omistamassa, Vihdin Suolikkaan järven rannalla olevassa hirsihuvilassa kovana pakkastalvena vuoden 1973 alussa. Tarkoituksenani oli olla siellä yksin, mutta siellä kävi sinä aikana kaksi nuorukaista ja yksi mies, joista nuorukaiset olivat tuttuja ja he viipyivät muutamasta tunnista pariin päivään. Muutoin sain olla melko rauhassa yhtä yllättävää tapausta lukuun ottamatta.

- Tälle kirjoitukselle sopivat hyvin seuraavat Raamatunjakeet: Jov 33:14-15 ja Jaak. 4:7. Jov 3:14-15. 14. Sillä Elohim puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata. 15. Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa. 
Jaak. 4:7 Olkaa siis Elohimille alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.

Mahtavia ilmestyksiä

Eräänä yönä näin unessa kaksi mahtavaa ilmestystä. Ensimmäisessä olin lukemassa opiskelukavereitteni kanssa Hesan Pääkirjaston lukusalilla jotain tenttiä varten. Istuin ikkunan ääressä ja oli talvi. Yhtäkkiä kuulin kaunista ja iloista linnunlaulua jostakin? Kun katsoin ulos, niin näin kaikkien lehtipuiden olevan täydessä kukassa! Se oli satumainen näky väriloistossaan! Kuiskasin kavereilleni: ”Hei, näettekö, että kevät on jo tullut?” He kaikki laittoivat sormensa suunsa eteen ja sanoivat: ”Hys, hys, hiljaa!” Silloin tajusin, etteivät he ymmärtäneet sitä aikaa jossa me jo elimme.

Toinen uninäky oli sellainen, että unessa ikään kuin heräsin kesken unta ja huomasin nukkuvani valtavan suuren Raamatun päällä, sen sisimpien reunamarginaalien kohdalla. Olin hieman häpeissäni, sillä ei ollut mielestäni soveliasta nukkua Pyhän Raamatun päällä. Kun nousin istumaan tuon noin 10 x 10 m kokoisen valtavan Raamatun päällä, niin näin taivaalta tulevan valtavan kokoisen valkohihaisen ikään kuin ihmisen käden, jossa oli valtavan kokoinen teräväksi teroitettu punavärinen puukynä ja se alkoi useita kertoja alleviivata Jovin kirjasta tiettyä jaetta. Kun yritin saada selville, mikä luku ja mikä jae oli kyseessä, niin huomasin tekstin olevan kirjoitettu Hebrean kielellä, joten en ymmärtänyt sitä. Jotenkin tietoisuuteeni nousi ajatus, että se tarkoittaisi jakeita Jov 22:12 ja 35:5, vaikka ne ovat eri luvuissa. Jov 22:12 Eikö Elohim ole korkea kuin taivas? Katso, kuinka korkealla on tähtien päälaki. Jov 35:5 Luo silmäsi taivaalle ja näe, katsele pilviä, jotka ovat korkealla pääsi päällä.

Molemmissa jakeissa kehotetaan katselemaan YHWH Elohimin kätten tekoja ja suuntaamaan katse taivaalle. Se oli selvästi ylhäältä annettu varoitus siitä, mitä heti tuon jälkeen tapahtui:

Yllätyshyökkäys pimeydestä!

Kesken tuota toista uninäkyä tunsin äkkiä, että ikään kuin valtavan raskas vuori olisi päälläni ja että litistyisin siihen paikkaan! Koin, että tukehtuisin, ellen saisi pian hengitettyä. Silloin heräsin täysin valveille. En siis enää nukkunut! Tunsin jonkin ihmissilmille näkymättömän olennon makaavan päälläni ja yrittävän kuristaa minut. Välissämme oli vain pari peittoa. Silloin otin molemmin käsin otteen siitä olennosta ja tunsin, että kyseessä oli todella osa kehoa, jota puristin ja josta sain hyvän otteen. 

Viimeisillä voimillani huusin: ”Väisty per*kele Jeesuksen Nimessä!” Sain sellaiset voimat, että heitin sen olennon sieltä katonrajassa olevalta makuulaverilta alas, niin että mätkähti ja kuulin sen pakenevan ja menevän seinän läpi polttoöljyvaraston suuntaan niin, että kova rapina seinästä vain kuului, kun se meni seinän läpi! Nousin välittömästi ylös ja menin nopeasti alas laverilta ja avasin oven siitä huvilan päädystä, minne karkulainen lähti. Oli satanut uutta lunta, eikä mitään jälkiä näkynyt lumessa. Näin kirkkaan tähtitaivaan ja siellä merkillisen hopeanhohtoisen, loistavan, suoran valovanan nousevan ylös taivaanrannalle huvilasta ylös ja poispäin ja kaartuvan ylös taivaalle ja siellä kaukana laskeutuvan alas horisonttiin, jonne se lopulta katosi(?) Silloin tuli mieleeni jae Jov 41:23 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. 

– Vaikka tuossa jakeessa puhutaan allegorisesti Leviathanista eli krokodiilista, niin sillä tarkoitetaan per*kelettä. Eipä todellakaan jäänyt epäselväksi se, että kuka minut yritti kuristaa sinä yönä! Allegorisella Raamatuntulkinnalla ymmärrän vertauskuvallista tulkintaa, mutta sen lisäksi tässä tapauksessa soveltuvin osin myös ihan kirjaimellista tulkintaa.  Jovin kirja on varsinainen aarreaitta sisältäen useita kätkettyjä allegorioita. Suosittelen sen lukemista siitä näkökulmasta katsoen!          

Paholaisen taktiikka

Olen havainnut useita kertoja millainen taktiikka paholaisella on meitä uskovia kiusatessaan. Hän hyökkää yllättävältä suunnalta, yllättävällä hetkellä, yllättävien ihmisten tai olosuhteiden kautta ja odottamattomalla tavalla. Usein hän hyökkää juuri vähän ennen kuin saamme ihania rukousvastauksia ikään kuin yrittäen riistää meiltä ilon niistä tai sitten pian saamiemme siunausten jälkeen ihan samassa tarkoituksessa. Se paljastaa paljon hänen luonteestaan. Hän on kateellinen ja vihaa meitä, joita YHWH rakastaa. Tuon yöllä kokemani yllätyshyökkäyksen jälkeen olen rohkaistunut Adonai Yeshuan avusta ja siitä, ettei sielunvihollisella ole kuitenkaan kuin täysin rajoitettu valta meihin Korkeimman valittuihin nähden. Senkin opimme Jovin kirjasta: saa*tana sai koetella ja kiusata Jovia vain niillä tavoilla, joihin Korkein hänelle antoi luvan. Ei yhtään enempää! Lisäksi Korkein tarkoin tietää sen, että missä määrin me yksilöinä kestämme saa*tanan hyökkäykset ja ottaa sen aina huomioon salliessaan hänen hyökätä meitä vastaan.

Loppuaika huvilalla

Sain alkamani hienon projektin päätökseen jo ennenaikaisesti. Löysin huvilasta myös vanhan mustan kirkkoraamatun, jossa olivat mukana VT:n apogryfikirjat. Luin nekin ääneen läpi ja huomasin niiden olevan hyödyllisiä eräiden VT:n Kirjoitusten parempaan ymmärtämiseen, koska ne sisältävät lisäyksiä mm. Esterin ja Danielin Kirjoituksiin. Huomasin myös sen, etteivät nuo apogryfikirjat ole todellakaan VT:n kanonisiin Kirjoituksiin verrattavia, vaan ne ovat lähinnä vajavaisiin profetioihin rinnastettavia ja Israelin kansallistunnetta vahvistavia.

Kalansaalis

Kun kuivamuonat olivat vähissä ja minulle tuli aito nälkä, niin vanhana kalamiehenä muistin huvilalla olevan ainakin yksi onki ja minä taiteilin siitä pilkin limsapullon kullanvärisen korkin avulla. Sitten löysin kirveen puuvajasta. Rukoilin Herralta kalaonnea. Menin järvelle ja tein kirveellä avannon ja pari muutakin. Jää oli paksua, noin 40 cm, joten avannon teko ei käynyt ihan käden käänteessä. Sain lyhyessä ajassa useita isoja ja lihavia ahvenia. HalleluYah! Löysin huvilasta suolaa ja maustepippuria. Keitin perkaamani ahvenet kattilassa, puuhellan liedellä. Syötyäni lounaan oli nälkä tipotiessään! Kylläpä maistuivat hyvältä :) 

Paluu töihin

Palasin jo kuuden (6) viikon jälkeen takaisin Hesaan ja asuin samassa Jeesus-kommuunissa kevääseen asti. Sain työpaikan Espoon Tapiolasta terässuunnittelijana Erkki Juva Ky:ssä (nyk. Juva Oy). Sinä keväänä Suomessa järjestettiin ensimmäinen suuri yhteiskristillinen evankelioimiskonferenssi Espoon Dipolissa: EV-73. Ilmoittauduin ja osallistuin siihen seurakuntiin kuulumattomana yksityishenkilönä, mikä silloin oli vielä mahdollista ja kerron seuraavalla kerralla, mitä ihmeitä Herra teki minulle konferenssiaikana. Jeesus-liikettä, johon silloin kuuluin ei nimittäin oltu organisoitu eikä rekisteröity seurakunnaksi. Kirjoituksen nimeksi sopii: Ihmeitä EV73:n aikana.

Nyt on teillä muilla kokoukseen osallistujilla kiertävä puheenvuoro: Kertokaa mikä tai mitkä Raamatunkohdat ovat teitä erityisesti puhutelleet jossain elämänne vaiheessa?

Olkaapa hyvät, olen kuulolla J