maanantai 26. marraskuuta 2012

Osa 6: Pahan hengen hyökkäys

Esipuhe

Kerroin viime kokouksessa siitä, miten sain valtavana rukousvastauksena täyttyä Pyhällä Hengellä ja sen ihmeellisin merkki oli taivaan Isän äärettömän rakkauden kokeminen ja Isä-lapsi-suhteen syntyminen. Tuosta illasta alkaen olen TIENNYT olevani YeHoWaH Elohimin lapsi! Olen taivaan kansalainen, jolla on hengellisen Israelin kansalaisoikeus ja iankaikkisen katoamattoman kuningaskunnan omistusoikeus. Muina merkkeinä sain vierain kielin puhumisen armolahjan, profetoimisen ja voimallisten tekojen armolahjan, sekä lahjan arvostella henkiä. Tuota viime mainittua tarvittiin heti seuraavana päivänä!

Varoitus tulevasta

Menin 1.9.1972 perjantaina töihin Oy Strömberg Ab:n Elektroniikkapiirtämöön, jossa olin työskennellyt mekaniikkasuunnittelijana tultuani intistä kesäkuun puolivälissä 1972. Minut oli sijoitettu koekentälle yhdessä erään vanhemman suunnittelijan kanssa. Silloin suunnittelijoilla oli vielä suuret piirustuslaudat, eikä tietokoneita käytetty suunnittelun apuna. Saamani projekti koostui erilaisten kehysprototyyppien suunnittelusta puunjalostuksen prosessitietokoneiden tietokorteille. Olin suunnitellut 20 erilaista versiota ja laatinut niistä osa- ja kokoonpanokuvat osaluetteloineen. Esimieheni Eino Nieminen oli uskonut minulle tuon projektin hoidon ja olin hyvät lähtötiedot saatuani saanut suunnitella itsenäisesti noin 2 kk edes näkemättä Eikkaa, paitsi ruokalassa.

Kun olin keskittyneenä työhöni ja alkanut tarkastaa läpi kaikkia versioita, niin yhtäkkiä näin pääoven avautuvan itsestään ja näin Herran hahmon kävelevän käytävää pitkin luokseni. En erottanut Hänen yksityispiirteitään, mutta tultuaan luokseni Hänen viittansa kietoutui ympärilleni ja peitti minut Hänen rakkauteensa. Kuulin Hänen selvän äänensä: ”Leif, tänään sinun luoksesi tulee kaksi miestä. Toinen sinun oikealle puolellesi. Siunaa häntä ja rukoile hänen puolestaan. Toinen tulee sinun vasemmalle puolellesi. Älä ole missään tekemisissä hänen kanssaan! Tämä on vakava varoitus!” Sen jälkeen tunsin, miten Herran viitan liepeet kiertyivät pois ympäriltäni ja näin Hänen kävelevän samaa käytävää pois, mitä Hän oli tullutkin ja jälleen ovi avautui itsestään Hänen edellään, vaikkei ovessa ollut sellaista toimintoa.

Muut eivät nähneet mitään yliluonnollista, vaikka isolla koekentällä oli suunnittelijakaverini lisäksi useita koestajia. Ajattelin, että onpa jännittävää olla uudestisyntynyt ja Pyhällä Hengellä täyttynyt, kun tapahtuu tällaista yliluonnollista jo heti seuraavana päivänä! Päätin olla varuillani. Keskityin työhöni, sillä minulle maksettiin työstä. Noin klo 10 tunsin jonkun näkymättömän tönäisevän kevyesti olkapäähäni ja kuulin Herran äänen: ”Hän, joka tulee sinun oikealle puolellesi on tulossa. Rukoile hänen puolestaan ja siunaa häntä!” Silloin näin saman ulko-oven avautuvan ja esimieheni Eikka tuli suoraan luokseni ja seisahtui oikealle puolelleni.

Tervehdimme ja hän kysyi minulta ainoastaan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Kerroin, että kiitos hyvää ja selostin, mitä olin tekemässä ja että aioin lähettää nuo suunnittelemani kuvat osaluetteloineen prototyyppien valmistajalle tänään tai viimeistään maanantaina. Eikka katseli piirustuslaudalla isoa kokoonpanokuvaa, jonka olin asettanut siihen. Silloin aloin hiljaa sydämessäni rukoilla hänen puolestaan ja siunata häntä. Hän kosketti vahingossa oikeata olkapäätäni ja silloin tunsin valtavan voimavirran virtaavan minusta häneen. Hän säpsähti ja sanoi, että olipas jännitettä! Minua hymyilytti, sillä tiesin Herran voimistaneen Eikkaa Pyhän Hengen avulla, joka minusta virtasi, vaikkei hän sitä itse ymmärtänyt. Sen jälkeen hän vilkaisi kelloaan ja sanoi, että nyt hänellä on kova kiire kokoukseen ja hän lähti välittömästi pois, jopa juoksuaskelin :)

Tiesin, että olipa Herra valinnut ihan oikean henkilön rukoiltavaksi ja siunattavakseni, sillä Eikka ei kiroillut, eikä syyttänyt alaisiaan, kuten eräät esimiehet, vaikka osa meistä teki suuriakin virheitä ja eräät oli laiskoja. Eikka oli fiksu ja aina ystävällinen esimies! Lisäksi tiesin hänen olevan ylen taakoitettu, perheellinen, pienten lasten isä ja että hän työskenteli suuren työvastuun alla tehden paljon ylitöitä, eli kaikki ainekset stressiin olivat olemassa. Päätin ottaa Eikan oikein päivittäiseksi esirukouskohteeksi ja hän olikin sitä vuosien ajan.

Jatkoin työtäni ja kun tuli ruokatunti, päätin mennä ruokalassa sellaiseen pöytään, jossa ei ollut ketään ennen minua. Tällöin en itse järjestäisi sellaista tilannetta, että joku istuisi vasemmalla puolellani. Kumma kyllä sain syödä ihan yksikseni, vaikka yleensä porukkaa tuli istumaan samaan pöytään! Sain siis odottaa sitä toista henkilöä iltapäivään asti.

Hyökkäys yllättävältä taholta!

Ennen kuin jatkan tapauksen kuvausta, luemme aiheeseen liittyvät jakeet: Ef. 6:11-13
11. Pukekaa yllenne Elohimin koko sota-asu, voidaksenne kestää perkeleen kavalat juonet. 12. Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa. 13. Sen tähden ottakaa päällenne Elohimin koko sota-asu, voidaksenne pahana päivänä tehdä vastarintaa ja kaikki suoritettuanne pysyä pystyssä.

Palasin työpaikalleni ja syvennyin työhöni. Noin klo 14 tunsin taas kevyen tönäisyn oikeaan olkapäähäni kuitenkaan tönäisijää näkemättä ja kuulin Herran sanovan: ”Hän, joka tulee sinun vasemmalle puolellesi on tulossa. Älä ole missään tekemisissä hänen kanssaan!” Silloin pääovi avautui ja suureksi yllätyksekseni paras kaverini HTOL:n ajoilta, muuan Kari (peitenimi) tuli suoraan minun luokseni ja tervehdimme. Yleensä vierailijat asettuvat oikealle puolelleni, mutta hän tuli suoraan vinottain vasemmalle puolelleni, taakseni, vaikka se oli ahdas paikka! Ajattelin mielessäni: ”Voi Herra, voitko todella tarkoittaa Karia? Jos todella tarkoitat häntä, niin anna hänen asettua aivan vasemmalle puolelleni.” Juuri silloin Kari siirtyi aivan vasemmalle puolelleni ja ihan kumartui pöydän ylitse katsoen seinällä olevaa puhelinluetteloani sanoen: ”Hei Lefa, onko tässä uusin osastonne puhelinluettelo?” Sanoin, että on. Nyt tiesin Herran tarkoittavan Karia.

En ollut tavannut Karia kuin viimeksi intin aikoihin käydessäni iltalomalla Karin luona illallisella. Hänen vaimonsa oli tosi ihana uskovainen ja Karin äitikin oli, mutta Kari itse halveksi syvästi kaikkia uskovia ja piti äitiään typeryksenä. Sen vierailun aikana heidän ovikellonsa soi ja kaksi nuorta naista Helsingin Siionseurakunnasta pyysi saada luvan kertoa muutamalla sanalla pelastuksesta. Kari aikoi juuri kieltää, mutta hänen vaimonsa ehti sanoa: "Tervetuloa! Meillä on nyt vähän aikaa jutella siitä." Naiset kertoivat lyhyesti uskoontulostaan ja vastasivat erääseen Karin kysymykseen siten, että Neuvostoliiton uskovia vainotaan ja heillä on nykyään suuri pula Raamatuista. Naisten lähdettyä Kari alkoi pilkata noita naisia, mutta hänen vaimonsa sanoi: "Minun huomioni kiinnittyi siihen, että he karttoivat väittelyä ja sanoivat kahdesti: 'Älkäämme katsoko vajavaisiin ihmisiin, vaan Herraan Jeesukseen!' ja se oli oikein kauniisti sanottu!" Olin samaa mieltä, mikä selvästi ärsytti Karia. Karin vaimo oli akateemisesti koulutettu ja luterilainen.

Kari toi mukanaan ’Kirkko ja kaupunki’-lehden viimeisimmän numeron ja ojensi sen minulle sanoen: ”Muistatko, kuinka ollessasi meillä ne Siionseurakunnan nuoret naiset väittivät, että Neuvostoliitossa olisi muka uskovien vainot ja suuri puute Raamatuista. Tässä on nyt lehden etusivulla kumottu sellainen väite.” (Lue tähän lisäys *) kertomuksen lopussa) Sanoin Karille: ”Minulla ei ole nyt aikaa lukea, sillä lupasin esimiehelleni tarkistaa nämä suunnitteluprojektin kuvat vielä tänään ja lähettää sitten ne prototyyppivalmistajalle. Laitan lehtesi laatikkoon ja luen sen myöhemmin.” Kari yritti monella eri tapaa saada minut puhumaan kanssaan, mutta minä olin vaiti vedoten kiireeseen ja rukoillen kielillä hiljaa mielessäni voimaa ja viisautta olla antautumatta keskusteluun. Eräässä vaiheessa kuulin Herran äänen tapaisen äänen sanovan: ”Älä ole missään tekemisissä hänen kanssaan! Kiroa hänet!” Silloin muistin Uuden Liiton Kirjoituksista sanat: ”Siunatkaa, älkääkä kirotko!” Sanoin hiljaa sydämessäni hengelle, joka yritti matkia Herran ääntä: ”Kirjoitettu on: ’Siunatkaa, älkääkä kirotko!’ Jos sinä tahdot kirota Karin, niin omapa on asiasi, mutta minä vain siunaan häntä!” Jatkoin sydämessäni rukousta vierain kielin. Pian Kari luovutti sanoen: ”Oletkohan sä Lefa sairas, kun et juttele kanssani?” En vastannut siihen mitään ja Kari lähti päätään pudistellen tiehensä. Heti sen jälkeen kuulin valtavaa kiroamista ja huutoa henkivalloista käsin, ikäänkuin kaikki helvetin huutosakit olisivat olleet äänessä ja tämä siksi, että perkele tajusi tulleensa paljastetuksi saamani henkien arvostelemisen armolahjan avulla ja että Pyhä Henki muistutti minua Sanan paikalla.  

Ankara kamppailu pelastuksesta

Sitten se saastainen henki kietoutui minun ympärilleni ja tuli ihan korvani juureen alkaen pilkata minua mitä iljettävimmin sanoin kiroten, ivaten ja huutaen täyttä kurkkua kuin vääpelit armeijassa, mutta pääsisältö oli tämä:Kiroa Pyhä Henki!Hän toisti samaa useita kertoja ja hänen puheessaan oli hirvittävä ja lähes pakottava voima. Vastustin häntä kaikin voimin sydämessäni ja sanoin: ”Sitä en ikinä tee, sillä sitä syntiä ei voi saada koskaan anteeksi. En tahdo muutenkaan pilkata Häntä!” Voimani valuivat vähitellen tyhjiin ja minua alkoi pyörryttää. Pelkäsin kaatuvani lattialle. Rukoilin sydämessäni suuressa hädässä: ”Voi Herra, minua pyörryttää kovasti, mitä nyt teen?” Herra vastasi: ”Mene heti vessaan, sulje ovi ja ala kiittää vereni voimasta!” Hoipertelin vessaan, suljin oven, painoin pääni lattialle rukoillessani ja aloin kiittää Jeesuksen veren voimaa! Vessaan hoiperrellessanikin se sama hirveä huuto ja kiroileminen kuului koko ajan korviini, mutta kiittäessäni Jeesuksen veren voimasta se alkoi vähitellen hiljetä ja kohta näin Hengen silmin, kuinka Pyhä Henki otti sen pahan hengen kiinni kuin saastan ja heitti sen kaaressa kauas pois. Vielä pois heitettäessäkin se karjui, mutta sitten sen ääni lakkasi kokonaan.

Olipa hirvittävä ja ovela hyökkäys!

Olin vessassa vielä jonkin aikaa läpimärkänä tuskan hiestä ja koska sydämeni hakkasi ylikierroksilla. Annoin pulssini tasaantua ja palasin työpaikalleni, ikään kuin mitään erikoista ei olisi tapahtunutkaan ja jatkoin työtäni Herraa sydämessäni kiitellen. Tajusin, että se saastainen henki oli tullut luokseni Karin mukana ja kietoutui ympärilleni silloin, kun Kari oli ahtautunut selkäni takaa vasemmalle puolelleni, koskettaen samalla selkääni. Katkaisin välit kerralla poikki Karin kanssa, koska tajusin välien vaarallisuuden! Siihen riitti toki jo se, että Adonai Yeshua käski minun tehdä niin! Olimme Karin kanssa aiemmin suunnitelleet yhteisen Teknikkotoimiston perustamista, mutta sen hankkeen hautasin tässä vaiheessa lopullisesti. 

Opin tuntemaan Karin ollessani pari vuotta aiemmin samalla osastolla Strömbergin toisessa piirtämössä ja hän antoi silloin minulle ilmaiseksi valtavan arvokkaat laboraatiotyöselostuksensa aiemmilta vuosikursseilta, samalta linjalta HTOL:sta. Ne olivat kaikki kiitettävin arvosanoin arvostellut ja helpottivat suuresti opintojani, koska ne sai kopioida sellaisenaan vain tekijän nimen muuttamalla. Hän olisi saanut niistä tuhansia markkoja myydessään ne muille! Karissa oli silmiinpistävänä piirteenä halu kertoa aina kaksimielisiä, seksiin liittyviä vitsejä, joille hän itse aina nauroi niin, että oikein hiki tuli otsalle ja hän yritti siten saada muutkin mukaansa 'samaan henkeen'.

En ole sen koommin pitänyt Kariin mitään yhteyttä, mutta rukoilin kauan hänen puolestaan, että Adonai Yeshua vielä armossaan johdattaisi hänet uskoon. Varmaan hänen uskova vaimonsa ja äitinsäkin ovat paljon sitä rukoilleet.


- - - - -

*) Lisäys, koskien kyseistä 'Kirkko ja kaupunki'-lehden artikkelia:

Ev.lut. kirkon kaupunkilehti ja samalla Suomen ev.lut. kirkon ylin johto asettui jo tuolloin täysin tietoisesti vastustamaan monien vapaiden kristillisten herätysliikkeiden, mukaan lukien mm. Suomen helluntaiherätys, Slaavilaislähetys ry, silloinen Kuva ja Sana (nyk. Patmos ry) ja Suomen ev.lut.kansanlähetys, erittäin tarpeellista toimintaa viedä salakuljettamalla Raamattuja ja kristillistä opetuskirjallisuutta sekä taloudellista apua Neuvostoliiton vainotuille maanalaisen seurakunnan jäsenille, vaikka heillä oli täydet mahdollisuudet saada selkeät dokumentit vainottujen kristittyjen todellisista olosuhteista, jos se vain olisi heitä kiinnostanut. Jos rakastaa vain valtaa ja mammonaa, niin ei voi rakastaa kärsiviä lähimmäisiään!

Kaikkein järkyttävin kuulemani tapaus oli tuohon aikaan Ivan Vasiljevits Moisejev'in (1952-1972), lyhyesti sanoen Vanjan kohtalo Neuvostoliiton armeijassa vuonna 1972. Häntä yritettiin saada kieltämään uskonsa Jeesukseen kiduttamalla häntä sanoin kuvaamattomalla tavalla, kuitenkaan siinä onnistumatta. Se johti siihen, että Herra alkoi tehdä ihmeitä Vanjan kautta jopa niin, että useita hänen joukkuetovereitaan otti Jeesuksen vastaan Vapahtajanaan! Se oli liikaa armeijan johdolle ja lopulta Vanja murhattiin ja hänen runneltu ruumiinsa lähetettiin hänen omaistensa luo sinkkiarkussa, joka oli hitsattu kiinni, jotteivät hänen omaisensa näkisi, mitä pojalle oli tehty. Armeijan johdon mukaan oli kuolinsyynä hukkuminen läheiseen lampeen. Omaiset tiesivät sen lammen olevan vain 1½ m syvä ja Vanjan olevan taitava uimari, joten he vaativat Neuvostoliiton lakiin nojaten sinkkiarkun avaamista, voidakseen nähdä poikansa ruumiin.

Arkku hitsattiin auki ja heitä odotti kammottava näky: Poikaa oli runneltu ja kidutettu mitä julmimmin siten, että hänen sydämensä ympärillä oli pistetty ilmeisesti hehkuvalla terästangolla kuusi kertaa syvälle kehoon, koska reikien ympärillä oli karrelle palanutta lihaa. Tuollaisiin tuskiin Vanja-veli oli lopulta kuollut. Olen lukenut aihetta käsitelleen kirjan ja nähnyt valokuvan Vanjan runnellusta ruumiista. Voit lukea siitä vuonna 1974 suomennetun kirjan nimeltä "Vanja, Kristuksen todistaja Siperiasta". Sen on kustantanut Kuva ja Sana (nykyinen Patmos ry) ja alunperin kirjoittanut Grant, Myrna. Kirjan esittelyn löydät alla levasta linkistä kelaamalla sitä hieman alaspäin. Miten hirvittävä viha perkeleellä onkaan aitoja kristittyjä kohtaan! Siksi ymmärrän aiempaa paremmin jakeen, jonka mukaan pelastuksen ulkopuolelle jäävät myös pelkurit: Ilm. 21:8
http://www.kirjasilta.net/suositeltavat/teostenesittely.html

Olin muutama vuosi myöhemmin mukana salaisissa operaatioissa vieden Raamattuja ja muutakin avustusta Neuvostoliiton maanalaisen seurakunnan jäsenille useita kertoja ja tiedän miten vaikeat olivat olosuhteet, missä he tuolloin joutuivat elämään. En jäänyt koskaan tullissa kiinni toimiessani saamieni viisaitten ohjeiden mukaisesti, vaikka salakuljetin myös Raamattuja, sillä Herra varjeli minua tulemasta ilmi ja matkojeni aikana oli rukousvartio taustatukenani Suomessa. Myös eräs tuntemani uskonsisar Suomen ev.lut.kansanlähetyksestä salakuljetti tuhansia Raamattuja Neuvostoliittoon jäämättä kertaakaan kiinni tullissa, koska hän teki sitä Herran varjeluksessa erittäin ovelalla menetelmällä. En yhtään ihmettele sitä, miksi Herra kehoitti ja suorastaan vaati minua eroamaan jo vuonna 1972 Suomen ev.lut.kirkon jäsenyydestä lukiessani jaetta Ilm. 18:4, koska kyseisen kirkon johto oli jo tuolloin tietoisesti luopunut siinä määrin totuudesta, että tuo Ilmestyskirjan hirvittävä kuvaus järjestelmästä nimeltä: "Suuri Babylon, maan porttojen ja kauhistusten äiti" osui jo selkeästi myös Suomen ev.lut.kirkkoon. (Ilm. 17:1-6). Erosin Helsingin Taivallahden seurakunnasta ja samalla Suomen luterilaisen kirkon jäsenyydestä loppuvuonna 1972 ja sain syvän rauhan. HalleluYah!

Luemme tuon jakeen ja muutaman sen ympäriltä: (Ilm. 18:2-5)
2. Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: "Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajain asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi. 
3. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet, ja maan kuninkaat ovat haureutta harjoittaneet hänen kanssansa, ja maan kauppiaat ovat rikastuneet hänen hekumansa runsaudesta."
4. Ja minä kuulin toisen äänen taivaasta sanovan: "Lähtekää siitä ulos, te minun kansani, ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
5. Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaaseen asti, ja Elohim on muistanut hänen rikoksensa. 

Suomen ev.lut.kirkko on organisaationa jo nykyään hengellisessä merkityksessä 'riivaajain asuinpaikka, kaikkien saastaisten henkien tyyssija ja kaikkien saastaisten ja vihattavien lintujen tyyssija', sillä he ovat suvaitsevaisia toivottaen lämpimästi seirakuntayhteyteen ja kirkon erilaisiin virkoihin homoja, lesboja, spiritualaisteja yms. julkisyntejä harjoittavia henkilöitä kohtaan, joita ei apostolien opetusten mukaisesti saa pitää seurakunnan jäseninä, mutta pahempaa on se, että he ovat täysin suvaitsemattomia niitä pappeja vastaan, jotka tahtovat noudattaa apostolisia opetuksia ja vastustavat esim. naispappeutta ja homo- sekä lesboliittoja. Oikeaoppisen, apostolien opetusten mukaisen uskovien upotuskasteen ottaneet papit saavat välittömästi potkut tuon porttokirkon palveluksesta, eikä heidän missään tapauksessa pitäisi tuollaisen porttokirkon jäseninä ollakaan! Vaikkei heillä olisi muuta koulutusta tai ammattia, niin Adonai Yeshua on voimallinen pitämään heistä hyvää huolta myös taloudellisesti heidän papinvirasta eroamisensa tai erottamisensa jälkeen, sillä Hän on Kaikkivaltias!

Jos olet vielä tuon porttokirkon eli Suomen ev.lut.kirkon jäsen, niin eroa siitä välittömästi, sillä muutoin sinäkin joudut yhtenä sen ruumiin jäsenenä kärsimään myös sen vitsauksista ja se merkitsee sitä, että se tullaan tulessa polttamaan Ilm. 17:16 mukaisesti!

Ensi kerralla kerron eräistä ihmeistä syksyn 1972 aikana, asuessani 
silloin Jeesus-kommuunisssa Pohjoisen rautatienkadun varrella.

Nyt on kunkin koolla olevan vuoro kertoa häntä puhutelleesta ja toteutuneesta Raamatunkohdasta!

Olkaapa hyvät, olen kuulolla J


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti